Hiljaisten hetkien kokeminen meluisassa ja hämmentävässä maailmassa voi olla hyödyksi keholle ja mielelle. Tässä neljä tieteen tukemaa syytä miksi on näin.
1. Hiljaisuus lievittää stressiä ja jännittyneisyyttä
2. Hiljaisuus lisää henkisiä voimavarojamme
3. Hiljaisuudessa voimme päästä käsiksi aivojen oletustilan verkostoon
4. Hiljaisuus voi uudistaa aivosoluja
Tieteen mukaan hiljaisuudessa vietetty aika vähentää stressiä, parantaa keskittymiskykyä sekä lisää luovuutta. Elämme meluisassa ja hämmentävässä maailmassa, jossa on yhä vaikeampi kokea hiljaisuutta ja se saattaa vaikuttaa negatiivisesti terveyteemme. Vuoden 2011 Maailman terveysjärjestön WHO:n julkaisemassa raportissa melusaastetta kutsuttiin “moderniksi rutoksi” ja päädyttiin seuraavaan johtopäätökseen: “On olemassa vahvaa todistusaineistoa, että melusaasteelle altistumisella on haitallisia vaikutuksia väestön terveyteen.” Altistamme korvamme jatkuvasti musiikin, tv:n, radiouutisten ja äänitteiden kuulemiselle sekä tietenkin niille monille äänille, joita luomme jatkuvasti omassa päässämme. Kysy itseltäsi: Kuinka paljon aikaa vietän päivässä täydellisessä hiljaisuudessa? Vastaus on todennäköisesti, että vain hyvin vähän. Sisäisen ja ulkoisen ympäristön melun lisääntyessä, ihmiset alkavat etsiä hiljaisuutta; esimerkiksi harjoitellen istumista hiljaisuudessa 10 minuuttia tai menemällä 10 päivän hiljaisuuden retriittiin. Inspiroiko rauhan ja hiljaisuuden löytäminen? Tässä neljä tieteen tukemaa syytä, miksi hiljaisuus tekee hyvää aivoille ja kuinka hiljaisuudessa vietetty aika vähentää stressiä, parantaa keskittymiskykyä ja lisää luovuutta.
1. Hiljaisuus lievittää stressiä ja jännittyneisyyttä.
Florence Nightingale, 1800-luvun brittiläinen sairaanhoitaja ja sosiaaliaktivisti on kirjoittanut, että: “Tarpeeton melu on kaikkein julminta huolenpidon puutetta, jota voidaan aiheuttaa sairaille tai terveille.” Nightingalen mukaan tarpeeton melu voi aiheuttaa ahdistusta, unettomuutta ja levottomuutta toipuville potilaille. Melusaasteen on todettu johtavan korkeaan verenpaineeseen ja sydänkohtauksiin sekä heikentävän kuuloa ja yleisterveyttä. Tutkimusten mukaan kovat äänet kohottavat stressitasoa, joka aktivoi aivojen mantelitumakkeen ja aiheuttaa stressihormoni kortisolin vapautumista. Ilmastopsykologi ja filosofian tohtori Craig Zimring esittää julkaisemattomassa tutkielmassaan, että korkeat äänitasot vastasyntyneiden teho-osastolla johtivat korkeaan verenpaineeseen, sykkeen nousuun sekä unirytmien häiriöihin. Siinä missä liika melu voi aiheuttaa stressiä ja jännittyneisyyttä, tutkimukset ovat osoittaneet, että hiljaisuudella on päinvastainen vaikutus, se vapauttaa jännitteitä aivoissa ja kehossa. Heart-lehdessä vuoden 2006 artikkelissa todettiin, että kaksi minuuttia hiljaisuudessa on rentouttavampaa, kuin “rentouttavan musiikin” kuuntelu, perustuen verenpaineen muutoksiin ja verenkiertoon aivoissa.
2. Hiljaisuus lisää henkisiä voimavarojamme
Jokapäiväisessä elämässämme olemme aistiärsykkeiden ympäröiminä. Kun vihdoin pääsemme pois häiritsevien äänien luota, aivojemme keskittymiskeskuksilla on mahdollisuus palautua. Loputtomat modernin elämän tarkkaavuuteen liittyvät vaatimukset aiheuttavat merkittävää taakkaa aivojen etuotsalohkon kuorelle, joka osallistuu korkean asteen ajatteluun, päätöksentekoon ja ongelmanratkaisuun. Tästä seuraa, että tarkkaavuuteen liittyvät voimavaramme ehtyvät. Näiden voimavarojen vähetessä hämmennymme sekä väsymme henkisesti ja keskittyminen, ongelmanratkaisu sekä uusien ideoiden keksiminen voi olla vaikeaa. Kuitenkin elpymisen teorian mukaan aivot voivat palauttaa kognitiiviset voimavaransa ympäristössä, jossa on normaalia vähemmän aistiärsykkeitä. Hiljaisuudessa - esimerkiksi siinä hiljaisessa tyyneydessä, jota koetaan kun kävellään yksin luonnossa - aivot voivat niin sanotusti laskea aistipuolustuksensa.
3. Hiljaisuudessa voimme päästä käsiksi aivojen oletustilan verkostoon
Aivojen oletustilan verkosto aktivoituu, kun uppoudumme tiedemiesten viittaamaan “itse tuotettuun kognitioon”; kuten unelmointi, meditaatio, haaveilu tulevaisuudesta tai vain antaessamme mielen harhailla. Kun aivot ovat rentoutuneet ja ilman ulkoisia ärsykkeitä, voimme vihdoin päästä kosketuksiin sisäisten ajatusten, tunteiden, muistojen ja ideoiden virtaan. Yhteys tähän verkostoon auttaa meitä luomaan merkityksen kokemuksillemme, kokemaan empatiaa muita kohtaan, olemaan luovempia sekä pohtimaan henkistä tilaamme ja tunteitamme. Saavuttaaksemme tämän, on tarpeellista ottaa irtiotto häiriötekijöistä, jotka pitävät meidät mielen pinnallisilla vesillä. Hiljaisuus on yksi keino tämän tavoittamiseksi. Oletustilan toiminnot auttavat meitä ajattelemaan syvällisesti ja luovasti. Herman Melville on sanonut: “Hiljaisuus edeltää ja on läsnä kaikissa syvällisissä asioissa ja niiden tunteissa.”
4. Hiljaisuus voi uudistaa aivosoluja
Hiljaisuus voi kirjaimellisesti kasvattaa aivoja. Vuoden 2013 hiirillä tehdyssä tutkimuksessa, joka julkaistiin Brain, Structure and Function -lehdessä, verrattiin ympäristön äänten, valkoisen kohinan, koiranpennun äänen ja hiljaisuuden vaikutusta jyrsijän aivoihin. Vaikkakin tutkijoiden tarkoitus oli käyttää hiljaisuutta vain tutkimuksen säätelyyn, huomattiin että kaksi tuntia hiljaisuutta päivittäin johti siihen, että uusia soluja kehittyi hippokampuksessa, joka on aivojen avainalue oppimiseen, muistamiseen ja tunteisiin liittyen. Vaikkakin on kyse alustavasta tutkimuksesta, tulokset viittaavat, että hiljaisuus voisi auttaa tiloihin, kuten masennus ja Alzheimerin tauti, jotka yhdistetään vähentyneeseen neuronien uusiutumisen määrään hippokampuksessa.
Kirjoittaja: Carolyn Gregoire